Ykkösakselin hallitus ei päättänyt hankkeista – syy harvinainen
Viime viikolla kokoontunut Ykkösakselin hallitus ei päättänyt yhdestäkään hankkeesta, vaikka esityslistalla oli peräti kahdeksan hanketta. Syy oli harvinainen. ”Kertaakaan tällä ohjelmakaudella näin ei vielä ole käynyt”, toiminnanjohtaja Maarit Teuri totesi. ”Kokouksen osallistujista enemmistö oli julkisen hallinnon edustajia. Siksi emme voineet tehdä päätöksiä hankkeista. Muissa asioissa kokous kyllä oli päätösvaltainen.”
Jokaisella Leader-ryhmällä on hallitus, joka käsittelee ryhmään jätetyt tukihakemukset ja antaa niistä lausuntonsa. Hallituksen kokoonpano noudattaa niin sanottua kolmikantaperiaatetta. Hallituksen pitää koostua tasapuolisesti julkisen hallinnon, paikallisten yhdistysten ja yritysten ja maaseudun asukkaiden edustajista.
Ykkösakselin hallituksessa on 12 varsinaista jäsentä ja 12 henkilökohtaista varajäsentä. Yhteensä 24 jäsenestä kolmasosa eli kahdeksan on julkiselta sektorilta, kahdeksan edustaa yhdistyksiä ja yrityksiä ja kahdeksan on maaseudun asukkaita. Lisäksi hallituksen kokoonpanossa otetaan huomioon toiminta-alue. Jokaisesta neljästä kunnasta on hallituksessa edustus. Hallituksen kokoonpano onkin melkoinen palapeli, joka voi hajota vuoden mittaan vaikkapa kuntavaalien tulosten vuoksi.
Kolmikannassa yksittäinen ryhmä ei pääse määräämään yksin hankkeista. Erikseen on vielä määrätty, että julkinen sektori ei voi olla enemmistönä, kun hankkeista päätetään. Näin varmistetaan päätöksenteon ja rahoituksen avoimuus ja tasapuolisuus. Paikallisilla ihmisillä, oman alueensa asiantuntijoille, on päätösvalta. Periaatteessa kuka tahansa alueen asukas voi osallistua Leader-ryhmän toimintaan ja olla mukana hankkeista päättämässä.
Paikallisen julkisen hallinnon edustajia ovat esimerkiksi kunnanvaltuutetut, kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, elinkeinoasiamies, maaseutusihteeri, kunnaninsinööri tai muut viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Yhdistysten edustajia ovat maaseudun kehittämistyöhön liittyvissä organisaatioissa päättävässä asemassa olevat henkilöt kuten esimerkiksi kyläyhdistysten, kylätoimikuntien, yrittäjäyhdistysten, nuorisoseurojen, maamiesseurojen tai muiden vastaavien toimijoiden hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet.
Kolmasosa hallituksen jäsenistä koostuu sellaisista paikallisista maaseudun asukkaista, jotka eivät edusta työnsä tai muun asemansa vuoksi paikallista julkista hallinto tai ole mukana yhdistysten päättävissä elimissä. ”Maaseudun asukkaiden löytäminen Leader-hallitukseen on haastavinta. Kiinnostuneet aktiiviset ihmiset ovat yleensä jo mukana yhdistysten hallituksissa”, Maarit Teuri kertoo.
Ykkösakselin syyskokous järjestetään 28.11. Kuusjoella. Esityslistalla on hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta. Valinnoissa noudatetaan tietysti kolmikantaperiaatetta.
