Yhteisöllisyydestä voimaa Vuolenkoskella
Ykkösakseli Perinnematkaillen vuoteen 2020 –hanke järjesti yhdessä Ravakka ry:n yhdistysklinikan kanssa opintoretken Vuolenkosken kylään Iittiin, Heinolan ja Vierumäen kupeeseen. Vuolenkosken ja Koskenniskan kylät Kymijoen rannalla ovat niittäneet mainetta kylätoiminnan edelläkävijänä. Vuolenkoski valittiin Vuoden Kyläksi 2014.
Ykkösakselissa hankeneuvojana työskentelevä Jaana Joutsen, itsekin kyläyhdistyksen puheenjohtaja, raportoi retkestä.
On vuosi 1999. Pohjoisessa Iitissä on kylä, joka sitkeästi puolustaa asukkaidensa etuja. Kyläpäällikkö Seppolehtix lietsoo joukot liikkeelle ja kylä saa kauan toivomansa kevyen liikenteen väylän muutaman vuoden taistelun jälkeen. Kylä kukoistaa ja koulussa on riittävästi lapsia.
Asterix ja pieni gallialainen kylä tuli mieleeni, kun vierailimme Vuolenkoskella Ykkösakselin järjestämällä retkellä tammikuun lopulla. Kyläyhdistyksen väki otti vierailijat lämpimästi vastaan Vuolenkosken seuratalolla. Siellä vuolenkoskelaisten tarinoita kuunnellessani ajattelin, että gallialaisen kylän ja Vuolenkosken asukkailla on jotain yhteistä.
Vuolenkosken seuratalolla kuulimme kylän toiminnasta.
Eero Paronen, kyläyhdistyksen puheenjohtaja, kertoi olevansa jo kolmannen polven kylätoimija. Seppo Lehtinen, vanhemman polven edustaja ja mies monen tempauksen takana, on nimetty vuoden kylähulluksi. Useampi kyläyhdistyksen toimijoista oli paluumuuttajia. Millaista taikajuomaa vuolenkoskelaiset ovat nauttineet?
Kylässä on 463 asukasta ja kesäisin mökeillä käy kolmetuhatta kesäasukasta. Yhdistyksiä on 19 ja yrityksiä noin 70, lähinnä maa- ja metsätaloutta. Koulussa on oppilaita 46. Kylä ei ole aivan pieni, mutta sijainti Iitin kunnan pohjoisosassa on syrjäinen. Kyläläiset ovat tottuneet hoitamaan asioita itse. Kuntaan päin lähdetään viemään asioita, kun ne on kylällä hyvin valmisteltu.
Seppo Lehtinen kertoo kevyen väylän hankkeesta.
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kylälle oli lennokas kertomus, kun sen kuuli Seppo Lehtisen suusta. Näimme silmissämme, kuinka kylän miehet istuivat virkamiehen konttorissa. Kyläläisten luja tahto ja oma raha saivat virkamiehetkin uskomaan hankkeeseen. Kyläläisillä näyttää lisäksi oleva taito käyttää mediaa hyväkseen hankkeissaan. Kylä saa julkisuutta, koska kylällä tapahtuu kaikkea kiinnostavaa. Kylä myi pyörätielle katuvaloja 3000 markalla kappale ja järjesti talkoita. Vahvalla yhteisöllisyydellä saa lähes ihmeitä aikaan, kuten kolme kilometriä pyörätietä kylän keskustaan. Tai liikuntahallin, jota kyläläiset nyt kaavailevat koulun ja paloaseman yhteyteen. Sielläkin kävimme piirustuksia ihailemassa.
Vuolenkosken suunnitelma on yksinkertainen: vuodessa pitää saada kahdesta viiteen uutta asukasta. Mielellään lapsiperheitä, mielellään eri alojen osaajia, jotka tuovat työn tullessaan. Tavoitteena on kasvu, ei kuihtuminen. Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi ja heistä huolehditaan. Tontteja on tarjolla, tai aluksi voi asettua kunnan vuokra-asuntoihin. Eikä uusien asukkaiden tarvitse asua kymmentä vuotta kylällä, ennen kuin heidät tunnustetaan ja heidän mielipiteitään kuunnellaan. Positiivisuus synnyttää positiivisuutta, kuten Seppo Lehtinen totesi.
Lapset ovat Vuolenkosken kylätoiminnan ytimessä monella tapaa. Oma koulu on tietysti se, mistä halutaan pitää kiinni. Koko kylä kasvattaa lapsia ja perheet pitävät kylää hyvänä kasvuympäristönä. Lapset ovat mukana talkoissa ja oppivat toimimaan yhdessä. Ei siis ihme, että kyläyhdistyksen perustajien lapset ja lapsenlapset ovat jo mukana kylän touhuissa. Kylätoiminnasta tulee elämäntapa. Se, että tehdään asioita kylän hyväksi, antaa voimia, puheenjohtaja Eero Paronen selitti.
Pari vuotta sitten kylä päätti hankkia kesätyötä jokaiselle halukkaalle nuorelle. Perustettiin Ari ja Mari –työpalvelu, jota pyörittää kylän oma kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy. Nuoret oppivat työelämän taitoja ja pelisääntöjä. Ari ja Mari ottaa työtilaukset vastaan ja välittää niitä nuorille. Sopivia töitä ovat esimerkiksi siivoukset, mattojen pesut, maalaukset, pihan hoito tai lastenhoito. Ari ja Mari laskuttaa ja maksaa palkat. Nuoret pääsevät työelämän alkuun omalla kylällä.
Pistäydyimme Vuolenkosken kyläpisteessä.
Omakylä Vuolenkoski Oy on mielenkiintoinen esimerkki kylän ja kunnan yhteistyöstä. Kehitysyhtiö osti kunnalta tontteja, joita se markkinoi uusille asukkaille. Jokaisesta tonttikaupasta kunta saa takaisin oman osuutensa. Kylässä järjestettiin viime kesänä Tuu tupahan –tapahtuma, jossa kierrettiin kylän taloja. Tavoitteena oli tietysti houkutella uusia asukkaita. Omakylä Vuolenkoski kehittää kylää ”alhaalta ylöspäin” asukkaiden tarpeiden pohjalta. Yksi esimerkki on kyläpiste, josta saa erilaisia palveluja ja tietoja tapahtumista. Parturille ja hierojalle pääsee kerran viikossa. Jani Kangas, visitvuolenkoski.fi-sivuston ylläpitäjä kertoi, että kaikki muut paitsi kirjanpitäjä tekevät kehitysyhtiönkin työt talkoilla – tietysti! Ihailtavaa omistautumista, jota taikajuomassa tarvitaan.
Retkellä näimme Kymijoen ja sen rannalla Vehnämyllyn ja kesätorin paikan. Pistäydyimme kyläpisteessä. Tässä vaiheessa moni meistä taisi olla pikkuisen kateellinen kaikesta siitä, mitä Vuolenkosken kylällä on saatu aikaan. Valjastetaan kateus nyt myönteiseksi voimaksi, joka kannustaisi muitakin kyliä vastaavaan toimintaan.
Opintoretkeläiset Vuolenkosken paloasemalla.
Vuolenkoskelaisten taikajuomassa on monenlaisia ainesosia: sitkeä ja pitkäjänteinen toiminta, vahva yhteishenki, lasten kasvattaminen ja huumori. Kylällä on monia vahvuuksia, mutta tärkein niistä taitaa olla kyläläisten oma asenne tekemiseen. Seppo Lehtisen sanoin: hyvä luo hyvää.
Jaana Joutsen
”Tervetuloa kylään meille, saatat jäädä näille teille!” Tutustu Vuolenkosken kylään ja kylätoimintaan:
