Perniön muinaispuku on voimissaan
Perniön muinaispuvun tekemisen taito uhkasi 1990-luvulla unohtua. Pukua ei enää valmistettu tilauksesta ja tekijöitä ei ollut kuin muutama. Mikä neuvoksi? Hanke!
Lounais-Suomen Itsenäisten Maaseutuyrittäjien Liiteri-lehdessä kerrottiin Perniön Maa- ja kotitalousnaisten hankkeesta vuonna 1998. Tavoitteena oli taata Perniön nuken ja muinaispuvun saatavuus myös tulevaisuudessa. Ohjeet koottaisiin työkirjaksi, jossa opetettaisiin kaikki vaiheet kankaan kudonnasta korujen ja kenkien tekoon asti. Yksi toive oli, että nuoret ryhtyisivät puvun ja nuken tekijöiksi. Ehkä hanke loisi uusia työpaikkojakin. Hankkeen kustannusarvio oli nykyrahassa noin 35 000 euroa.
Perniön muinaispuku on yksi harvoista muinaispuvuista, joka perustuu hautalöytöihin. Puku on suunniteltu jo 1925. Pukua valmistettiin aikoinaan kansalaisopiston kursseilla.
”Puku ja nukke ovat voimissaan! Kirjaa myymme edelleen ja teemme nukkea talkoilla. Nukkeja on tehty koko ajan. Nuken vartalo on muuttunut puiseksi, mutta muuten se on ihan samanlainen”, Perniön Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Eija Varvikko kertoo. ”Silloin tällöin joku tilaa kirjan, ja lähetämme sitä Jyväskylään Kansallispukukeskukseenkin. Maa- ja kotitalousnaiset saavat tuloja kirjan ja nuken myynnistä.”
Pukua kantavan emäntänuken valmistus alkoi jo 1969. Idea nukesta oli perniöläisen Katri Kaarlosen.
”Äiti kauhisteli, kun Salon kaupunki aikoi tehdä Perniön muinaispuvusta muovisen ja tekokankaisen nuken matkamuistoksi. Hän halusi, että nukke olisi mahdollisimman aito. Hän vei nuken malleja hyväksyttäväksi Kansallismuseoon ja lopulta maa- ja kotitalousnaiset saivat luvan tehdä nukkea”, muistelee Katri Kaarlosen tytär Kaisa-Leena Kaarlonen.
”Kudomme nuken kankaat ja Kalevala Koru tekee korut. Nukella on hame, pusero, esiliina, liina, pääkoru ja muut korut, mm. pieni puukko. Nukkeja tehdään noin parikymmentä vuosittain nukkepiirissä”, nukketoimikunnassa mukana oleva Kaisa-Leena Kaarlonen kertoo.
”Leader-raha oli iso asia ja iloitsimme siitä paljon. Puvun säilyttäminen ei olisi ollut mahdollista muuten. Muinaispuku on arvokas asia koko Perniölle”, Kaisa-Leena Kaarlonen toteaa.
Moni alkuaikojen Leader-hanke on jäänyt lyhytikäiseksi, mutta Perniön muinaispuku ja toiminta sen ympärillä on jatkunut. 1800-luvun hautalöydöstä puku on tullut 2000-luvulle ja mikäli se Perniön maa- ja kotitalousnaisista on kiinni, puku jatkaa elämäänsä vielä kauas tulevaisuuteen.
Perniön muinaispuvun ja korujen kuva Kalevala Korun sivuilla
Mitä ovat muinaispuvut – Suomen kansallispukukeskuksen sivusto
