Maaseudun yrittäjät innostuivat Leader-toiminnasta

Jaa linkki:

”Olin heti ensimmäisenä työpäivänä Brysselissä Suomen muiden toimintaryhmien edustajien kanssa. Saavuin illalla ja olin yksin hotellihuoneessani. Yhtäkkiä kuulin laukauksia. Varovasti kurkistin ikkunasta hotellin edessä olevalle aukiolle. Näin panssariajoneuvoja. Kyykistyin ikkunan alle ja ajattelin, että ihan kauhea kylä, kun saa heti pelätä henkeään.  Aamulla huomasin, että hotellin ikkunoita oli teipattu ja lattialla oli lasinsirpaleita.  Mietin, mihin ihmeeseen olin ryhtynyt”, kertoo Marjatta Ticklén.

Näin värikkäästi alkoi Marjatta Ticklénin toiminnanjohtajan pesti vuonna 1997 Ykkösakselin edeltäjässä, Lounais-Suomen Itsenäiset Maaseutuyrittäjät ry:ssä. Yhdistyksen ensimmäinen vuosi oli ollut vauhdikas ja Marjatta oli sen kolmas puheenjohtaja.

Suomi oli liittynyt Euroopan Unioniin vuoden 1995 alussa.

”Euroopan Unioni oli myönteinen asia. Karjalohjalla yrittäjät olivat aktiivisia ja miettivät, miten EU voisi tukea maaseudun yrittäjiä. He perustivat kehittämisyhdistyksen ja aloittivat toiminnan. Nostan hattua heille, he lähtivät raivaamaan tietä”, sanoo Marjatta Ticklén.

Marjatta Ticklén toimi Perniön kunnan maataloussihteerinä. Hän oli kiinnostunut maaseudun kehittämisestä ja oli käynyt maaseudun kehittäjäkurssin Turussa. Marjatta jäi virkavapaalle ja uppoutui EU-maailmaan. Tutuiksi tulivat mm. LEADER II-ohjelma, yhteisöaloite, kolmikantaperiaate, toimenpidekokonaisuus A ja Suomen 5b-alue.

Yhdistyksessä oli työssä toiminnanjohtaja, toimistonhoitaja ja useampia aktivaattoreita, jotka innostivat, motivoivat ja tukivat paikallisia yrittäjiä. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana päätettiin 19 hankkeen rahoituksesta. Tukea jaettiin 1,3 miljoonaa markkaa.

”Työssä tutustuin toiminta-alueeseen ja uusiin ihmisiin. Kunnat olivat pieniä ja yhteistyö kunnanjohtajien kanssa oli tärkeää. Jokaiseen hankkeeseen piti saada jokaisen kunnan suostumus. Se oli haasteellista työtä. Toiset alueet olivat aktiivisempia kuin toiset”, Marjatta muistelee.

Jo 20 vuotta sitten Marjatta sai käyttöönsä läppärin ja matkapuhelimen. Internet oli suhteellisen uusi asia.

”Saimme kunnat vakuuttuneiksi siitä, että internetin kehityksessä pitää olla mukana. Teimme hankkeessa ensimmäiset kotisivut mm. Kiikalaan, Kiskoon ja Perniöön. Meillä oli myös englannin opetusta ja tiedotuslehtien tekoa hankkeissa. Teimme muutamia tiedotuslehtiä, joiden painosmäärä oli jopa 12 000. Niitä jaettiin joka talouteen.”

”Leader on jatkanut muutoksista huolimatta, ja jatkuvuus onkin hyvin tärkeää. Mitään ei synny tyhjästä. Hyvät kokemukset synnyttävät jatkoa kehittämiselle”, Marjatta toteaa.

Kun ensimmäinen Leader-ohjelmakausi loppui, Marjatta palasi takaisin Perniön kunnan palvelukseen ja siirtyi myöhemmin Salon kaupungintalolle. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää: ennen eläkkeelle jäämistään Marjatta haki ja koordinoi Salon kaupungin Kylien Salo –hanketta.

Historian havinaa

• LEADER tulee ranskankielisistä sanoista ”Liaison Entre Actions de Développement de l’Économie Rurale” eli suomeksi ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tehtävien toimien välillä”.
• Euroopan Unionin LEADER II –ohjelmaa Suomen 5b-alueella toteuttamaan valittiin 12 toimintaryhmää 2.9.1996. Yksi ryhmistä oli Lounais-Suomen Itsenäiset Maaseutuyrittäjät ry eli LSIM ry.
• LSIM ry:n alue oli Karjalohja, Kiikala, Kisko, Muurla, Nummi-Pusula, Perniö, Sammatti, Suomusjärvi sekä Pohjan kunnan Pinjaisten (Billnäs) ja Fiskarin (Fiskars) ruukkikylät.
• LSIM ry toimi ensimmäisen ohjelmakauden 1996 – 2000.
• Rahoitusta saivat esimerkiksi Kettulan Pirtti, Perniön Laukanlahti, Fiskarsin Takopajan kahvila, Maaseutumyymälä Kiurunpesä, Billnäsin ruukki, Rekijoen mylly, tervan ja hiilen valmistus perinteisin menetelmin, vihanneskuorimo, Ylönkylän kylätien valaistus, Perniön muinaispuvun valmistaminen, internet-kauppa ja –tavaratalo, Eko-ketju ja HisKi-projekti.

Lue Marjatta Ticklénin ja aktivaattori Juha Kakon haastattelut yhdistyksen Liiteri-lehdestä vuodelta 1997