Pikalinkit

Karkkila, Lohja, Salo ja Vihti

Sivuston navigaatio

Juhlaseminaarissa puhuttiin paikallisen kehittämisen puolesta

Juhlaseminaarissa puhuttiin paikallisen kehittämisen puolesta

Jaa linkki:

25 vuotta Leader-toimintaa Suomessa ja 10 vuotta Ykkösakselin toimintaa Karkkilan, Lohjan, Salon ja Vihdin alueella. Ykkösakseli juhlisti 10 toimintavuottaan järjestämällä juhlaseminaarin Salon lukiossa. Kiinnostavat puhujat saivat paikalle nelisenkymmentä vierasta. Ykkösakseli puheenjohtaja Pirjo Sjögren, Hannu Katajamäki, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson ja toiminnanjohtaja Maarit Teuri toivat esille eri näkökulmia paikalliseen kehittämiseen.

Ykkösakseli on aktivoija, mahdollistaja ja verkottaja

Juhlaseminaarin avasi Ykkösakselin puheenjohtaja Pirjo Sjögren. Hän muisteli perustavaa kokousta 10 vuotta aikaisemmin, täsmälleen samana päivänä 25.1.2007. Paikalla oli 35 Leader-toiminnasta innostunutta henkilöä. Sjögrenin kysyessä kuinka monta heistä oli nyt paikalla, ylös nousi nelisen kättä – Sjögrenin ja Maarit Teurin kädet mukaan lukien.

Sjögren piti Ykkösakselin alkua haasteellisena, koska alueella oli niin monta kuntaa. Kuntaliitosten myötä tilanne on tänään toinen. Ykkösakselin toiminta laajentuu Lohjan ja Salon kaupunkien keskustoihin, kun Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet ovat alkamassa. ”Ykkösakseli on aktivoija, mahdollistaja ja verkottaja, myös kansainvälisesti. On seurattava aikaa ja mentävä rohkeasti eteenpäin”, Sjögren totesi tervetuliaispuheessaan.

Tarvitsemme vahvoja keskuksia, pieniä kaupunkeja ja maaseutua

Professori emeritus Hannu Katajamäki puhui maaseudun mahdollisuuksista. ”Ei maaseutua kehitetä siksi, että siellä olisi niin kurjaa, vaan siksi että maaseudun potentiaalia käytettäisiin yhteiskunnan hyväksi”, Katajamäki aloitti. Suomalainen kylätoiminta on Katajamäen mielestä innovaatio, joka kumpuaa kaukaa kaskiviljelyn ajoilta. Suomessa opittiin, että pienissä paikallisyhteisöissä menestystä tulee yhteistoiminnalla. Kylätoiminta kehitti yhdistyksiä ja toimijoita, jotka olivat valmiita tarttumaan Leader-toiminnan haasteisiin.

”Suomi on edelläkävijä paikkaperustaisessa kehittämisessä – täällä osoitettiin, että se on mahdollista. Suuri rooli tässä kaikessa oli Eero Uusitalolla, joka piti tavoitteena koko Suomen kattamista Leader-toiminnalla. Eero sai siihen kansallista rahaa, kun EU:n raha ei riittänyt”, Katajamäki muisteli Ykkösakselin puheenjohtajana toiminutta maaseutuneuvos Eero Uusitaloa.

Jossain vaiheessa maaseutu putosi kehityksen kärjestä. Katajamäen mukaan 90-lopulla ihanteeksi tuli urbaani yhteiskunta ja suuruuden logiikka. Tätä Katajamäki ihmettelee: ”Viiden ja puolen miljoonan asukkaan maasta ei voi tulla suurkaupunkia, eikö Suomen maantiedettä enää tunnisteta. Syrjitäänkö ihmisiä asuinpaikan perusteella?”

Katajamäki toi esille, kuinka paljon maaseudulla on erilaista pääomaa. Se on ruokaa, uusiutuvia energianlähteitä, vaihtelevaa luontoa, virkistysmahdollisuuksia, erilaisia asuinpaikkoja sekä tilaa – joka sekin on iso resurssi. Katajamäki puhui hajautetun kilpailukyvyn puolesta: ”Tarvitsemme vahvoja keskuksia, pieniä kaupunkeja ja maaseutua. Kun näille kaikille annetaan mahdollisuuksia, syntyy menestystä.”

Katajamäellä oli mielipide hallintouudistuksen jälkeisistä tulevaisuuden kunnista. ”Ne ovat kansalaiskuntia, joissa kansalaisdemokratialla on merkitystä ja joissa järjestöt, osuuskunnat ja yritykset järjestävät palveluja.”

Mitä sitten Leader voisi olla tulevaisuudessa? ”On paljon mikromarkkinoita, joilla olisi kysyntää. Voisiko Leader-ryhmä organisoida niille palveluja”, Katajamäki ehdottaa. Tätä sopimalla palveluita –mallia Katajamäki kehitti yhdessä Eero Uusitalon kanssa, ja sitä kannattaisi ehkä tutkia. Lopuksi professori emerituksen onnentoivotukset: ”Toivotan onnea 10-vuotiaalle työssä paikallisuuden puolesta!”

Tulevat kunnat ovat elinvoimakuntia

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson toimi Ykkösakselin puheenjohtaja vuosina 2010 – 2012. Larssonin mukaan paikallinen kehittäminen on Tammelan kunnan ydintoimintaa.

”Siinä tehdään näkyväksi ruohonjuuritasolta nouseva kehitys – ei siis tehdä asioita ylhäältä alaspäin. On tärkeää, että tapaan ja kuuntelen erilaisia toimijoita ja ihmisiä, olen läsnä ja annan toisten kertoa. Sitä kunnanjohtajien pitäisi tehdä enemmänkin”, Larsson huomautti. Paikallinen kehittäminen lähtee ihmisistä ja tapahtuu ihmisten kautta, se on laaja-alaista ja vaikuttavaa, monialaista toimintaa, joka parantaa kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Larsson kuvaili tämän hetken myllerrystä, jossa uudistetaan kuntien rakennetta ja roolia. ”Jotain sellaista tapahtuu mitä ei Suomen kunnissa ole sataan vuoteen nähty. Moni asia muuttuu, mutta se pysyy, että yksilöinä asumme edelleen siellä missä asumme, maalla tai kaupungissa. Miten meidän tarpeemme tyydytetään?” Larsson kysyi. Larsson näki tulevat kunnat elinvoimakuntia. Kuntien elinvoima ei ole kiinni vain teollisuudesta, vaan siitä kuinka ihmiset voivat. Siksi Larssonin mukaan paikallisen kehittämisen tarve ei muutu. Päinvastoin, tulevina vuosina kumppanuudelle vaikkapa Leader-ryhmien kanssa avautuu loistavia tilaisuuksia.

Lopuksi Larsson summasi: ”Menestyvä kunta laittaa itsensä likoon, eikä tarjoa bulkkituotetta palveluna kuntalaisille. Kuntalaiset ovat asiakkaita, asiakashan on kuningas ja kunnanjohtaja renki!”

Nuorista tulevaisuuden hanketoimijoita

Toiminnanjohtaja Maarit Teurin puheenvuoron otsikkona oli ”Katse tulevaisuuteen”. Teuri puhui haasteesta saada nuoria mukaan toimintaan. Ykkösakseli ryhtyy tukemaan nuorten omaa toimintaan Ykkösmassin, uuden tukimuodon avulla.

”Meidän on innostettava nuoria mukaan, jos haluamme heistä tulevaisuuden hanketoimijoita. Nuoret voivat toteuttaa omia pieniä ideoitaan ja he pääsevät sitä kautta tutustumaan Leader-hankemaailmaan”, toiminnanjohtaja Maarit Teuri perusteli uutta tukimuotoa. ”Olemme varanneet Ykkösmassiin tänä vuonna 15 000 euroa. Hakea voi heti! Nettilomake on jo valmis ”, Teuri ilmoitti.

Juhlaseminaarin musiikkiosuudesta vastasi Karkkilan ukuleleorkesteri. Tarjoilusta huolehti Ihme ja Kumma, joka on Salon Vaijerit ry:n olohuone ja avotyöpaikka kehitysvammaisille Salon Annankadulla.

Kuvat Anssi Ketonen, www.haloomaaseutu.fi

Lisätietoja Ykkösmassista

Ykkösakselin 10 toimintavuotta – esitys 25.1.2017

Lisää kuvia Ykkösakselin Facebook-sivulla

Tulosta